maanantai 20. marraskuuta 2017

Rv 38 loppukiri ja kuulumisia.



Siis näin paljon oon tässä saanut otettua kuvia. Se kertonee sen, että ei tässä ole vain kiinnostanut kuvien ottaminen, eikä mikään muukaan.

Me ollaan nimittäin oltu kipeänä. Vatsatauti kesti ja kesti. Mulla oikein rajuna. Kävin tipassakin sitten kun nopeasti kuivumaan aloin.
Hyi. Ehkä kauhein tauti ikinä. Melkein viikko meni siinä hommassa. Kyllä nuo miehetkin sairasti, mut ehkä pääsivät ainakin oksentamisten osalta helpommalla kuin minä. Onneksi näin varsinkin Pyryn kohdalla, koska kun lapsi oksentaa ni se ei oo koskaan helppoa katsottavaa. 

Sen lisäksi, että on tautia ollut, niin mulla on ollut hyvin väsynyt olo. Voisin nukkua lähes kokoajan ja pienikin uurastus saa kropan erittäin kivuliaaksi ja sitten ärsyttää kun ei saa mitään aikaiseksi.

Loppuajan hormonihyökkäyksiä on havaittavissa.On päiviä jolloin hormonit villiintyvät todenteolla ja sillon ei mun lähellä kannata olla kenenkään. Ite tajuan sit ennen kun päästän sammakoita suusta ni mennä huoneeseen hieman itkemään ja tasoittamaan päätä. Kimpaannun siis lähes kaikesta sekunnissa. Mun on esim. Turha tällä hetkellä yrittää pyryn kanssa käydä mitään keskusteluita koska me ei niistä pitkälle pötkitä. Wc reissutkin on meillä täyttä katastrofia. Pyryllä on erittäin paha uhma päällä ja siinä on sitten raskaana olevan erittäin helppo tapa saada itsensä raivon partaalle. Luovutan aina hyvin pian ja laitan miehen jatkamaan. 

Tekstistä voitte päätellä, että olenko valmis jo synnyttämään tämän tyypin? Olen. Täysin valmis. Hänkin tuolla mahassa on varmasti valmis paketti kun viikko sitten 36+0 painoi jo 3,1kg ja kovasti hengitysharjoittelee. Nyt vaan sitten kaikki keinot käyttöön sen suhteen, ettei ainakaan käynnistystä tarvitsisi.

Saapa nähä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä rohkeasti kommenttisi. Se lämmittää mieltäni :)