Pyry 4,5 v. Minkälainen poika hän jo on?

Pyry on sen jälkeen kun täytti 4, kasvanut ihan hirveästi. Varsinkin oppimisessa on meneillään kova kasvukausi.


PUHE JA TUKIVIITTOMAT

Hän on hyvin kiinnostunut muiden ihmisten nimistä ja  yrittää niitä paljon toistellakin perässä. Katsoo tarkkaan suun liikkeet ja matkii. Nimet joissa ei ole R kirjainta on tietysti helpompia. R-kirjaimeen meinaa mennä totaalisesti hermot. Tuli siis valittua hyvä nimi lapselle, joka ei pidä ärrästä! (virnistys)
Pyry lausuu oman nimen "aGU", ylipäätään kaikki sanat ja nimet missä on R, niin tulee joukkoon aina tuo "GU". Jos käskee sanoa Pyy, sanoo hän sen aika mainiosti. R sekoittaa pakkaa siis täysin.

Pyry on todella kova kirjafani. Niitä hän lukee meidän kans yhdessä. Yrittää toistaa jokaisen sanomamme sanan kirjasta. Hitaasti kirja etenee, mutta sitäkin varvemmin!

Sellaisia sanoja joita muutkin ymmärtävät on tällä hetkellä; Äiti, isä (välillä sanoo äsi), anna, tyttö, pipi,lisää, pappa, vauva ja sitten tietty muutaman tarhakaverin nimi tulee täydellisesti; esim. Aapo ja Eetu.

Sellaisia mitä me vanhemmat pääasiassa ymmäretään on sitten vähän enempi. Niihin yleensä kylläkin kuuluu tukiviittomat samalla, mutta nekin on aikalailla Pyryn omaa käsialaa ;).
esim. - "KA" - voi tarkoittaa esim. suklaa, fröbelin palikat, pallo, kukka.
         - "KI"  - jogurtti tai mummi tai vaari. Siinäpä sitten miettii et mitä tarkoittaa kun viittomatkin                  näille on aika omaa luokkaansa :D
         - "OBI" no tietty se Robin.
         -  "JÄKKI tai ÄKKI" - Jätski
         - "ATTAA" -rakastaa
         - "YPPII"  -hyppiä

Viittomia tulee sillee ymmärrettävästi esim. vauva, kissa, koira, haluaa, surullinen, pipi, lamppu, laulaa, tehdä töitä, leikkiä, koti, nukkua, jano, tähti, juna, kirja, ulos, tyttö, jätski, lisää, haluaa, ruoka, suihku.

Eli n. 20 viittomaa ja 20 sanaa tulee, joista noin puolet kumpaakin on aika harkinnanvaraisia! :)
Mutta kyllä se siitä, pikkuhiljaa hyvää tulee.

Jos jossain mennään eteenpäin niin jossain mennään taaksepäin.


VAIPPAPYLLY

Downeilla on hyvin useasti edellä mainittu tapa. Jos joku opitaan, se laitetaan sivuun ja opitaan jotain uutta.  Pyryllä siis vaippa-asiat on vähän taantumavaiheessa. Nyt pidämme taukoa ihan oman mielenterveyden vuoksi kuivaksi opettelusta. Jossain vaiheessa se onnistui oikein hyvin, että olimme kotona ilman vaippaa ja käytiin vessassa aina tietyn väliajoin. Nykyään jos yritetään samaa, on tunnin sisällä pissalla merkattu koko ympärystö monen monta kertaa.
Ikääkin on sen verran, että sukupuolielimet on alkanut kiinnostaa, niin sekin tekee tästä nyt kaksinverroin haastavampaa, koska niitä nyt mielenkiinnolla seurataan, että miten ne käyttäytyy. Joten, meillä siis kulkee vaippapylly vielä varmasti pitemmänkin aikaa.Ehkä sitten joskus eskarissa?Koulussa? Tai ehkä viimeistään riparilla poika on vaipaton ;).
Tästä en jaksa stressiä kantaa, muutenhan mulla ei ois kuin stressiä elämässä! Kyllä hän sen oppii, sitten kun on siihen valmis.



LEIKKIMINEN ja LUKEMINEN

Pyry on alkanut liittymään muiden lasten leikkeihin mukaan. Ennen hän katseli vähän kauempaa, että mitä ne muut puuhaa, mutta nykyään sitä tarkastellaan lähempää ja jopa mennään sitten leikkeihin mukaan.
Parhaimpia leikkejä on juoksu- ja palloleikit ja trampoliinilla hyppiminen

Kotona Pyry tanssii ja laulaa paljon musiikin tahtiin (pää-olkapää-peppu-polvet-varpaat, tuikituikitähtönen,ihahhaa, viisi pientää ankkaa, ne on parhaimmat).

Tabletilla tai puhelimella Pyry pelaa mielellään EKAPELIÄ ja ERITYISSANOJA . Hyvin opettavaisia pelejä lapsille joilla on puheentuotossa viivästymää.
Kyllähän sieltä tulee myös paljon katsottua Robinia ja niitä tramppapomppuja!

Kirjoja meillä luetaan paljon ja soivia laulukirjoja lauletaan melkein joka päivä myös.

Palikoilla leikkiminen ei vielä suju. Luulen, että siinä tulee vastaan käsienmotoriikan heikkous ja mielikuvitus. Tää on mun omaa pohdintaa. Torni kyllä rakentuu, mutta niillä ei rakennella sen suurempia asioita.

Nuppipalapelit luonnistuu hyvin ja niitä on ihan mukava koota. Värittäminen tai muovailukin joskus menettelee. Mutta kyllä tää meidän poika on selvästi enempi musiikki- ja liikuntapuolesta kiinnostunut, kuin palikoiden tai palapelien kokoamisesta. Ei hänellä oikein riitä keskittymiskyky paikoillaan olemiseen, muuta kuin kirjoja lukiessa tai kuvia katellessa.

Hänestä huokuu oikeasti niin selvästi ulospäin se, että kokoajan on mentävä ja tehtävä jotain fyysistä. Voitte vain kuvitella kuinka meille vanhemmille iskee väsymys päivän edetessä. Niin paljon ei jaksa puuhata, vaikka haluaisi! Hän on oikea touhutoope! Ei tarvi kuin sadasosasekunti siihenkin, että hän on kadonnut näkökentästä.

Kyllä hän joskus ottaa itselleen myös levon. Sillon hän menee meidän huoneeseen ja makoilee sängyllä. Vartti riittää, sitten on taas akut täynnä virtaa!


LUONNE

Kuulopuheiden perusteella hän on ainakin vilkkaudeltaan tullut isäänsä. Kaikki maailmassa on hyvin mielenkiintoista!
Kärsimättömyys on perujaan multa ja se on kyllä melko raivostuttava luonteenpiirre toisinaan. Jos ei jotain tapahdu niinku NYT, niin silloin venkoillaan, sinkoillaan, kitistään, vingutaan ja ei pysytä housuissa. Odottaminen on pahinta ikinä missään milloinkaan. Siinä on aina huumorikoetuksella.

Omatahto on erittäin kova. Tuo eläis jätskillä, kattois videoita eikä nukkuis ollenkaan jos hän sais ite päättää. Aina kun nämä ei toteudu kun hän haluaa on känkkäränkkä keskuudessamme.

Pyry on myös hyvin sympaattinen ja rakastava. Hän menee hyvin pitkälti toisten tunteiden mukana. Jos joku itkee, Pyryäkin alkaa harmittaa ihan vietävästi. Hän monesti luulee, että jos joku alkaa hänen läsnäollessa itkemään niin on se hänen vika ja silloin hän läpsii suutuksissaan itseä poskelleen. Jos joku nauraa, hän nauraa mukana, mutta jos joku ei osaa lopettaa sitä nauramista tarpeeksi ajoissa niin alkaa Pyry huutaa vihaisena ja menee jopa vähän jo paniikkiin kovasta naurumetakasta. Eli kovat äänet, jotka ei lopu alle viidessä sekunnissa saa pojan pitelemään korvia ja menemään ylihysteeriseksi.

Pyry pussailisi ja halailisi koko maailman ihmisiä jos vain voisi siihen. Niitä on jopa pitänyt vähän rajoittaa, muuta hän ei muuten tekisikään.

Hän vilkuttelee jokaiselle vastaantulijalle ja täysissä julkisissa liikennevälineissä moikkailee jokaista "KKA" ja iso vilkutus! Se on musta ihan kiva tapa. Huomaan, että me sisäänpäinsuuntautuneet suomalaiset jopa hymyilemme kun tuntemattomat moikkaa. Se tuo sellaista avoimuutta keskuuteemme, joka on mun mielestä aika hyvä juttu tottatosiaan.

Pyryn luonne on kyllä kaikinpuolin niin hurmaava, että siihen jää koukkuun. Puheterapeutin sanoja lainaten; Pyry on niiiiiiin syötävän ihana!



Jäikö kysymyksiä? Mitä jäi kertomatta mistä haluaisitte tietää lisää?

9 vuotta sitten

Mitäs 9 vuotta sitten tapahtuikaan?

Silloin oli ilta kun minä ja I tavattiin. Meidän tapaaminen onkin aika hauska: 

Oltiin ystävän kanssa viettämässä maanantai-iltaa

Helsingin keskustassa, sikapäiviä vietettiin Redrum-nimisessä

baarissa. Siitä sitten illan pimetessä vaihdettiin baarista

toiseen. Helsinki-Club baarin edessä sitten kohdattiin I ja 

hänen ystävä.  Huviksemme sitten mun ystävän kanssa

tuumailtiin, että kumpi meistä iskee kumman miehen. Mun 

valinta oli silloin tietty heti I. Mentiin sitten "poikien"

luo jo tokaisin siinä samantien I:lle, että; sä et tuu ikinä 

pääsee musta eroon. I vastasi siihen, että: katotaanko, 

oon just eronnu pitkästä suhteesta, että nii.

(niin olin minäkin eronnu melkeen 6 vuoden ensirakkaus suhteesta)

Tyhmempi ois juossu karkuun ;).

No siinä me sitten yö riehuttiin. Pelattiin mm. footbackilla

ja lähdettiin I:n luokse.

Sillä tiellä olen edelleen. Tässä näin. Samojen seinien 

sisällä. Eikä tuo I oo vieläkään päässy musta eroon.

Ehkä se tais ihastua muhun silloin aika täysillä?

Tosiaan, 9 vuotta tässä ollaan nytten oltu. Paljon paljon kokeneena.

Arvostan I:tä ihan hirveästi. Mä oon ollut ajoittain aika

raskas avovaimo. Psyyke kun on mennyt välillä 

lujasti alaspäin, univaikeudet oli 4 vuotta lähestulkoon 

katastrofaalisia ja muutenkaan en oikein itseä ole

tunnistanut omaksi ittekseni. Välillä miettinyt jopa 

lähtemistä suhteesta, että jos asiat sillä selkiytyis. 

Silti tuo mies on

tuossa pysynyt ja kannatellut mua. 

Välillä olenkin kysynyt, että miten hän jaksaa,

helpoin kun en ole ollut todellakaan.

Mutta kuulemma rakkaus sen tekee.

Ja se rakkaus on sen tehnytkin, että

minäkin oon tässä, enkä ole tehnyt niitä

radikaaleimpia ratkaisuja. 

Pitää käydä välillä pohjalla, että nousee taas ylös.

Toivon kovasti, että tämä tulee kestämään ikuisesti. Sillä

niin paljon on koettu ja varmasti tullaan kokemaan, että typeryyttähän 

se ois parasta edes ruveta vaihtamaan. <3 Niin ja koska

rakastetaan. 

Me sitten käytiin tätä juhlistamassa viikonloppuna Haikon kartanon kylpylässä. Pyry

oli siis yhden yön mummin ja vaarin turvissa.

Tässäpä muutama kuva siltä reissulta.

Oli aivan ihanaa, teki niin hyvää ja tietty seura oli parasta mahdollista!

Kesälomareissu

Me tehtiin pitkä pitkä kesälomareissu! Se kesti 2,5viikkoa ja siihen kuului monta eri yöpaikkaa, monta kaupunkia ja yksi mökkireissu.

Lämmöthän tietenkin suosi tämänkin reissun ajan. Mielettömän upeista keleistä on kyllä tämän kesän ajan saanut nauttia!

Kyllähän matkaväsymys iski jo ensimmäisen viikon jälkeen, mutta sinnillä jatkettiin vaan vielä toinenkin viikko ja vielä vähän päälle. Yllättävän raskasta on asua toisten nurkissa ja siinä samalla toisten aikataulujenkin armoilla lähestulkoon. Kaikilla meillä kun on omat juttumme ja omat  rutiinimme.  

Tästä viisastuneena uskon, että meillä on jatkossa joku mökki jostain kolkasta ja vierailemme vain muutaman yön muiden hoivissa.

Tietysti erityisen stressaavan muiden kotona lomailusta teki tuo vilpertti. Pyryllä kun riittää energiaa aina aamun heräämisestä sinne myöhäisiltaan asti. Hän ei vain osaa olla, vaan kokoajan mennään pää kolmantena jalkana.

(voin muuten kertoa, että kun reissussa rähjääntyy ja unta ei kertynyt kenelläkään mitään upeita määriä, ni nyt kotiin tullessa meille kaikille maistuu taas unet aivan loistavasti!)

Loma huipentui mökkeilyyn ystäväperheiden kanssa. Siinä jo sai sen lomaviiliksen aikaiseksi. Tuli tarpeeseen se hetki. Pyrykin pääsi mökkeilyn lomassa järvelle vähän kajakkia kokeilemaan. Tykkäsi kyllä kovasti.

Lomailun ehdottomia tähtihetkiä oli Pyrylle serkutytöt ja pojat, sekä enot ja tädit. Heitä kaikkia pussailtiin ja halailtiin kovasti. Niiden lisäksi tietysti trampoliinit ja pallopelit. Trampoliinin ansiosta oppi hän hyvin hyppimisen taidonkin reissun aikana!

Itse nautin suunnattomasti ylläolevan kuvan maisemista. Luonnossa ja vedessä on taikaa. Ehdottomasti jatkossa pitää enemmän perehtyä lomailussa tähän tyyliin. 

Sunnuntaina sitten reissusta kotiuduttiin ja arki alkoi kertarytinällä heti maanantaina. Päiväkoti ja työelämä. Mukava oli palata tuttuun ja turvalliseen arkeen, vaikka ois vielä viikon lomailutkin maistunut.

Minä sain muuten loman päättymisen kunniaksi silmälasit! On tässä opettelemista uuteen tyyliin!

Kotona on kyllä hyvä olla. Pyryn kanssa arki ja rutiinit on kaiken A ja O.  Pyry on niin kovin villi tapaus ettei tosikaan! Reissuun mahtui monia huolihetkiä siitä, että mihin poika on kadonnut sen sekunnin aikana mitä et häntä silmällä pitänyt. 

Nyt lopetan kirjoittamisen. Ois ollu viel vaikka mitä, mutta tää kone kokoajan sammuu. Rikki mikä rikki. Ei taida hermot enää kestää kirjoitella tällä tätä blogia. Katsotaan, että millon siis on lisätekstiä tulossa, jos edes tulee :(.