sunnuntai 6. syyskuuta 2015

koulua, asioiden hoitoa, silmätulehdusta




Viime postauksessa kerroin Pyryn olleen kipeänä. Saatiin siihen antibiootitkin, jotka haettiin.
Me ei sitten ikinä aloitettu niitä antibiootteja, niitä kun ei mielellään aloita, jos on hyvinkin mahdollista taudeista selvitä ilman niitä. Ajateltiin odottaa seuraavaan päivään jos sairaus lievittyisi siitä. Niinhän siinä kävikin. Kuume laski. Antibiootit jäi kaappiin. 
Maanantaina puhkesikin sitten silmätulehdus. I käytti tiistaina Pyryä lääkärissä ja saikin sitten silmävoiteen käytön aloittaa.. Sellaisen joka oli ollut jo valmiina reseptillä. Sellainen joka tehoaa vain kahteen yleisempään bakteeriin. Noh, kuinkas sitten kävikään? Perjantaina silmät olivat aamulla täysin rähmän peitossa. Soittelin terveysneuvontaan josta kehotettiin käymään lauantaina aamulla päivystyksessä jos ei rähmiminen ole helpottanut. Eipäs helpottunut. Käytiin päivystyksessä ja saimme uudet tipat, sellaiset jotka tehoavat aikalailla kaikkiin bakteereihin. Tänä aamuna sitten
rähmiminen oli loppunut. Jes. Vielä olisi jatkettava keskiviikkoon asti antamista silti.

Pyryllä on ollut nyt kuukauden putkeen melkeen jokapäiväistä rähmintää silmissä. Johtunee niistä kyynelkanavien toimimattomuudesta. Nyt sit pukkas tuon tulehduksen ihan kunnolla.
Toivoa saattaa, että tällä tämä nyt rauhoittuisi. Ettei jouduttaisi siihen kyynelkanavaoperaatioon, mikä ei viimeksi onnistunut. Se tietäisi vähän isompaa operaatiota. 







Pyryllä on päiväkodissa mennyt hyvin. Hirveästi on poikaa kehuttu. Viittomia tulee entistä enemmän ja sanojakin tapailee. Uusin sana on; joo! Huulet tötteröllä se lausutaan. 
Viittomista uusimpia on; vaari, mummi ja pallo! 
Pallo on Pyrylle mieluisin leikkiväline! Joka paikkaan pitäisi se saada mukaan. Sille on ihan oma nimikin viittoman yhteydessä; "kaukau". Mistä lie sana muodostuu, söpö sana joka tapauksessa!





Entäs mitä mulle kuuluu? Ihan hyvää. Koulu on sujunut hyvin, vaikka kovin raskasta se onkin. Nyt se on taas tältä erää loppu ja huomenna on edessä viisi viikkoa kestävä kotihoidon harjoittelu. Jännittävää! 
Pelkotiloja tulee ja menee. Päivittäin. Välillä lievempiä. Välillä hyvinkin pahoja, jotka vie paniikkiin asti. Aloitin sitten uutena hoitomuotona siihen vyöhyketerapian! Ihan loistavaa! Mä nautin siitä kaikin tavoin. Siinä yhteydessä saan myös korvien taakse magneetit, jotka pysyvät siellä n.viikon verran ja jotka auttavat stressinsietoon, ahdistukseen, rauhattomuuten, paniikiin. Uskoo ken tahtoo ja pääasia että minä uskon. Ainakin mulle näistä hoitomuodoista on ollut hyötyä! Tulevana tiistaina menen myös tutustumaan naputteluun. Sitä voi siis itse itselleen käyttää hoitomuotona silloin kun paniikki tai stressi meinaa puskea päälle. Mielenkiinnolla odotan tulevaa tutustumista.

Koulun ja Pyryn päiväkodin ja I:n työn ohella yritän saada pyörimään meille kaikki avut mitä kehitysvammaisen lapsen vanhempina voi saada. Intervallijaksoille hakemista ja omaishoidontuen anomista. Toivotaan että näistä kumpikin lähtee rullaamaan toivotulla tavalla. 

Kahden viikon päästä meillä on edessä sopeutumisvalmennuskurssi. Kestää viikonlopun. Siellä on kaltaisiamme perheitä mukana. Ensimmäinen kerta meille tulee tämä olemaan ja odotamme innolla mitä se tuo meille tullessaan. 

Eilen pääsimme I:n kanssa kaksin leffaan. Käytiin katsomassa suomalainen leffa nimeltänsä; Elämältä kaiken sain. En voi kuin suositella. Sai nauraa paljon. 
I:n äiti ja isä tuli hoitamaan Pyryä. Pyry oli nukahtanut aikalailla samointien mummin syliin, eli hyvin meni kaikenkaikkiaan kaikki. Näitä lisää! Näin myös sovittiin ;). Kiitos suuresti.

Nyt just tuntuu kaikki menevän juuri niinkuin pitääkin.
Kaunista syyskuun alkua kaikille!

2 kommenttia:

  1. Hei ihana Pyry ja voi miten iso poika hän jo onkaan!

    Luin blogiasi aktiivisesti kun pyry oli pieni, hänellä taisi olla sydänleikkaus silloin. Sitten blogien lueskelu vain jäi jä myös ihana Pyry kuumisineen. Aloitin vuosi sitten oman blogin ja silloin aloin etsi aiemmin seuraamiani blogeja. Minullahan oli ne siis vain tietokoneen välilehdellä, mutta konekin oli tainnut vaihtua vaihtunut siinä välissä ja kaikki oli hukassa. Ilo ja yllätys oli siis suuri kun löysin teidät taas! :) Nyt liityn lukijaksi ettette huku uudelleen! ;)

    Ihania syyspäiviä teille! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana ku löysit takaisin! Mökin luen sun blogia :) meidät löytää myös Facebookista :)

      Poista

Jätä rohkeasti kommenttisi. Se lämmittää mieltäni :)