Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Tämmöinen pieni suklaajäätelösuu on ollut nyt kovin kipeänä kolme päivää. Kuume on sahannut jatkuvasti yli 39. Yötä päivää. 

Tänään sitten levottomuuden, unettomuuden ja kuumeen takia käytiin lastenklinikalla.

Otettiin pika-crp ja pikaviljely nielusta. Crp näytti 69, joka viittaisi virukseen. Nieluviljely oli puhdas, vaikka peitteitä kovasti olikin. Lääkäri sitten päätti että kirjoittaa kefexin-antibioottikuurin, josko se nielutulehdus olisi kuitenkin bakteerin aiheuttamaa. Kuume pitäisi siis sillä saada pois, jos se bakteerintuottamaa tautia kuitenkin loppupeleissä on. Jos ei kuume kuitenkaan huomenna ole laskenut, menemme labraan ottaa uudet näytteet. Jos parantumaan lähtee, niin sitten vasta tiistaina.

Mä oon niin antibioottivastainen, mutta kokeiltavahan se on. Sille ei mahda mitään. Onneksi on vasta kolmannet antibiootit Pyryn elämän aikana.

Oon ollu niin tosi huolissani tuosta ihanasta. Heti tulee mieleen kaikki kauhedet, aina leukemiaan asti. Vaikka ei pitäisi sillä itseä ressata. Mutta kun downeilla se vain voi olla kovinkin tyypillinen syöpä. Mutta ei tämä nyt sitä. Kyllä mä sen tiedän.

Ruoka ei ole maistunut ollenkaan. Ainoastaan jäätelö, mehu ja vesi. Aina kun kuume ylittää 39, menee poika aivan tolaltansa. Sellainen kauhunsekainen olotila saapuu. Kyhnöttää sylissä, itkee ja katse on poissaoleva. Se jos jokin repii sydäntä.

Nyt vain siis toivomaan että tämä lähtis tästä ylämäkeen! 

Mitenkä mennee?

Meillä menee hyvin! Koulussa ahkeroin itse, Pyry päiväkodissa, I töissä. 

Aamulla minä lähen ekana, I ja Pyry mun jälkeen. 

Minä haen Pyryn päiväkodista sitten kunkoulusta pääsen (viim. puol5 aikaan). 

Siitä kävellään kotia, syödään, katsotaan telkkaria hetkisen ja mennään ulkoilee. Ulkoillaan se reipas tunti, kunnes sit seitsemän aikaan

sisälle rauhoittumaan. I saapuu töistä. Kylpy, iltapala, iltasadut ja nukkumaan. 

Semmosia on meidän päivät jotakuinkin joka päivä.

Pyryllä on alkanut menee paremmin päiväkodissa. Jää sinne jo ihan hyvillä mielin. On saanut sieltä uuden tyttöystävän, kenen vieressä saa päiväunetkin nukkua ;).

Noi postilaatikot on muuten Pyryn mieleen. Niitä pussaillaankin mielissään! Onhan ne nyt kivoja masiinoita. Tuo laskujakin!

Facebookin sivuilla kerroinkin, että Pyry on alkanut nukkumaan paljon paremmin kuin koskaan ennen. Eihän siihen menny kuin 3 ja puoli vuotta, että me saadaan nukkua :D

Kaksi viikkoa nyt jotakuinkin ollaan menty niin, että Pyry herää vain kerran aamuyöstä ja kömpii viereen. Neljä yötä on nukkunut kokonaiset yöt sängyssänsä. Kun meidän väliin kömpiin, herää jo kuudelta. Omassa sängyssä unet maistuu tunnin pitempään. Nyt vaan peukut pystyssä että tämä jatkuu näin! Tai ehkä vielä vähän paremmin!

Mulla on tänään vapaapäivä koulusta. Ajattelin tuhlata sen etätehtävien tekoon. Eli se siitä vapaapäivästä! 

Kaikille kaunista ja lämmintä viikonloppua toivottelen! 

Mindfulness

Oon ainakin vuoden verran halunnut käsiini "aikuisten"värityskirjan ja nyt vihdoin sen kävin ostamassa. Vitsi että  voi olla mukavaa puuhaa! Näitä kuvia tuherrellessa ei todentotta liiku päässä yhtään mitään! Rentouttavaa! Suosittelen! 

Maksoikin vain sen 12.90e ja puuvärikynät femman. 

Käytiinpä eilen illalla myös Fallkullan kotieläinpuistossa vähän kattelemassa eläimiä. Pyry tykkäsi kyllä kovasti!

siellä oli tämmöinen mökkipuisto. Sieltä löyty esimerkiksi
leikkisauna ja puuceekin :)

possut on kyllä ihan mun lemppareita. Niillä on aika
kadehdittava elämäntyyli, ei ainkaan tarvi
siisteydestä huolehtia ;)

vähän kirkas sää ku silmiä on pakko
siristää ;)

Kävin sitten eilen ostoksillakin. Löysin meille uuden kynätelineen! Ärsyttää ku ne kaikki on aina

hukassa. Nyt jos ne ei niin helpolla hukkuis!

Musta tää on niin kiva! 

Kävin myös vaatekaupoissa etsimässä Pyrylle välikausipukua. Löysinkin sen. En vain yhtään tiedä että kuinka hyviä nuo lindexin ulkoilupuvut on? Onko teillä kokemusta?

Ainakin ohjeissa väitetään että pitää tuulen sekä

veden. Uskon sen kyllä, mutta kuinka hyvin sitten

kestää kulutusta? Tuollaisella lapsella joka 

pyörii ja hyörii maassa? Tämä ei tosiaan

maksanut kuin 35e. Nättikin kuitenkin on!

Yks vähän jännättää, että minkälaisena

vetoketjun suojakaistaleessa sijaitsevat

teippikiinnikkeet pysyvät? Tarraako kauan

toisiinsa kiinni? Oon niin tottunut neppareihin!

Kokeilemallahan nämä kaikki tietty selviää :).

Pyryn päiväkotin aloitus ei ole ihan helpoimmalla menny. Pyry oli eilen päiväunien jälkeen itkenyt siihen asti kunnes puoli neljältä hänet hain.  Siivoojakin tänään sanoi, että ei ole ennen nähnyt Pyryä niin kovin surumielisenä. Ilta menikin sitten äitiä halaillen, lujasti piti kiinni. 

Tänään sit taas itku alkoi jo sisälle astuttaessa, eikä se helpottanut ollenkaan, vaikka aikaa siellä vietinki, niin kauan kuin pystyin. Mua niin ottaa sydämestä. 

Onneksi tänään Pyryllä alkaa jo viikonloppu.

Huomenna menemme invaliidiliitolle kokeilemaan Pyrylle pyörää. Hän saa sitä kautta oman ensimmäisen pyöränsä, joka on häntä varten mitoitettu. Löytyy jalkaremmit, selkänojat, kolmet pyörät ja työntökahva ja kaikki! Toivottavasti saisimme sen jo huomenna mukaan, niin voin tänne sitten laitella kuvia siitä! 

Juuri sain tehtyä koulutehtävän harmaakaihista. HUH. Nyt pystyn pyykkäyksen ohella laittamaan silmät hetkeksi kiinni ja sitten hakemaan kultapoika kotiin.

-H-

Sydänkontrolli ja loman vika viikko.

Tänään on sitten ensimmäinen päivä loman jälkeen kun Pyry meni päiväkotiin. Vaikeaahan se mun lähtö sieltä oli, sehän oli arvattavissa. Sydän meinasi särkyä kun ulos asti kuului hätäinen itku. Mut tästä se on taas lähettävä, eiköhän se pian helpota. 

Itse olen nyt aamun tehnyt kesälomatehtävää harmaakaihista. Vähän on hakusessa taas opiskeluinto. 

Arjen alkamisen kunniaksi heräsin kovassa kurkkukivussa. Kuuma sää ja kuumaa teetä, mikä oiva yhtälö! 

Me ei sitten viimeisen lomaviikon aikana mitään erikoista tehty. Tuossa vantaanjoella Pyry halusi käydä uimassa ja toteutimme pienen pojan haaveen. Itkun kanssa sieltä sit lähettiin. Vaikka hampaat kalisi jo yhteen, ei sitä olisi halunnut lopettaa. 

Teinkin sitten kompromissin ja pumppasin takapihalle ammeen. Sinne pääsee hän, kun uimishimo käy valtavaksi, tai muutenkin! 

Meillähän oli se sydänlääkäri keskiviikkona. Pyryltä löytyi pituutta 89,3cm ja painoa 13kg. Eli ihan on hyvin kasvanu! Tutkimukset Pyry antoi hienosti tehdä, otti hyvinkin lunkisti! Sydän oli niin hyvässä kunnossa kuin voi tässä sydänviassa olla ja seuraava aika kontrolliin on vasta 2 vuoden päästä. Kardiologi meinasi, että jos tässä vaiheessa sydän näyttää tältä, ni se siitä tuskin enää huonoon kuntoon menisi. Mikä ihana uutinen :).

Palkinnoksi reissusta Pyry sai herkuista herkuinta; jäätelöä! 

Siitähän sitten minä menin vuorostaan hammaslääkäriin. Ei ollut juurihoidon tarvetta, löytyi "vain" vetäytyneet ikenet. Ei kiva vaiva ei. Sen takia kolottaa ja pakottaa ja on ien turvonnut. No hainpas sitten elmexiä joka siihen vaivaan pitäisi auttaa. Nyt kävin sitten viel eilen hakemassa elmexin suuvettä, koska ei meinaa turvotus ja jomotus laantua. Saapa nähä kuin tässä käy. 

Alkuviikosta tuli mun veli ja hänen tyttöystävänsä meille yökylään. Näin söpösti Pyry meni mun veljeä sitten halailemaan heti aamusta ennen kello seittemää.

Vissiin oli ihan kiva jälleentapaaminen ;).

Nyt takaisin koulutyön kimppuun ja samalla odotellen kun me vihdoin ja viimein saadaan tähän asuntoon ilmalämpöpumppu! Yksi minun haaveistani toteutuu kun se tullaan meille laittamaan! on ollut nämä helteet aika suhteellisen hermoja kiristävää, koska sisälämpökin nousee +30 asteeseen kun ulkona mennään yli +22 asteen! Nyt tämä piina saa vihdoin päätöksensä!

-H-

mietteitä ja vähän turhaa löpinääkin

Ensinnäkin; aloitimme 2vkoa sitten Pyrylle unikoulun. Se ei ihan hirveästi ole edennyt, mutta se on jo paljon, että ei tartte mennä Pyryn viereen sänkyyn, vaan voimme pötkötellä omassa sängyssä ja Pyry omassa. Sieltä se uni tulee aina jossain vaiheessa. Välillä menee puoli tuntia, välillä puoltoista. Öisin herätään sen kerran ja kömmitään viereen. Aamulla noustaan 6.15. 

Yritin jo yksi päivä , että olen oven toisella puolella huoneesta, mutta ei, siitä ei tullut mitään muuta kuin pahamieli kaikille. Se saa taas odottaa. Askel kerrallaan.

Kerroin edellisessä tekstissä meidän reissusta ja siitä, että Pyry sai kamalia raivopuuskia, missä satutti sekä itseään, että meitä vanhempia. Ne loppui kuin seinään kun kotiuduttiin! Ehkä hän olikin vain hieman hermostuksissaan reissun päällä? Uusia ympäristöjä ja paljon matkustamista? Mutta mikä pääasia, nyt hän on taas oma iloinen ihana itsensä!

Tässä seuraavana hieman suunmakeuttajaa ;). Ihan mahtavan hyvää! Mansikkamustikkavadelmapiiras!

Tätä siis tarjottiin eilen vieraille. Kyllä maistui!

Tässä seuraavana sitten kuva meidän eilisestä aamusta. Pyry rennosti kattelee aamuohjelmaansa. 

Näin lepposasti hän on välillä alkanut ottamaan, mikä musta on hirveän hellyyttävää! Isopienipoika!

Sitten asiasta mietityinpään! Lisää jälkikasvua? Haluaisin. Ehdottomasti haluaisin. Tässä jossain vaiheessa. Mutta; mä pelkään! Mä pelkään raskaana olemista jotenkin hirveästi. Mitä jos siinä tapahtuu jotain kamalaa? Mitä jos se raskaus ei taaskaan mene viimemetreille asti ja joudumme kokemaan samat uuvuttavat viikot keskolassa? Mitä jos synnytyskään ei suju paremmin kuin viime kerralla? Jos taas joudun leikkuriin kaavintaan, kun jään vuotamaan kuin seula? Eikä ole tietoa miten käy? Mitä jos taas tulee yllätyksenä jotain samantapaista kuin down? Vaikka ihana yllätys edellinen olikin. Parempaa ei oltaisi voitu saada, mutta ne kaikki huolet mitä downeus toi mukanaan? Ne kaikki miljoonat lääkärin ja terapeuttien kerrat? Sydänleikkaus ja sen riskit? Autoimmuunisairauksien riskit? Mun oman mielenterveyden heikkeneminen huolien ja huonosti nukuttujen öiden takia? Pelkojen lisääntyminen elämässä? Entä miten mun selkä kestäisi? Se kun on kokoajan kipeä, koska skolioosi ja ylilikkuvuus? Miten mä selviäisin kaikesta niistä? Auttakaa löytämään minulle hyviä vastauksia näihin! 

Noista pelkotiloistakin muuten lupasin kertoa. Niitä tulee edelleen. Niistä olen taas käynyt juttelemassa lääkärin kanssa. Hän sanoi, että mun on hyvä ottaa taas yhteyttä sairaanhoitajapsykologiin, sitten elokuussa kun hän palaa lomilta. Näin aion tehdä. Aion päästä johonkin ryhmään, missä on muita pelkopotilaita ja joitten kanssa voi käydä vaihtamassa kokemuksia. Se ois musta hirveen hienoa! Vertaistuki ja puhuminen kun on kaiken a ja ö. 

Nyt mulla on edessä hammaslääkäri keskiviikkona ja pahoin pelkään että mulle on tulossa juurihoito sen mukana. Päässä vippaa, sydän jyskyttää, välillä en saa henkeä, välillä puristaa rinnasta, välillä voisin perua ajan. Miten mä taas siitä selviän?? Mä nimittäin vihaan sitä eniten, kun pitää pitää suuta väkisin auki pitkiä aikoja, eikä voi nielasta, pelkään että tukehdun. Viimeksikin selvisin, mutta entä nyt? Kun on tulossa paljos isompi keissi? Äh.

No niii. ja sitten taas palataan mukavimpiin asioihin hetkesi. 

Seuraavat kuvat on kavereidemme häistä viikko sitten. Mihin pääsimme kaksin. Ai että oli mukavaa!! Pyry oli sen yön kaverillani, jossa häntä oli viihdyttämässä samanikäinen tyttö. Siellä oli mennyt oikein hyvin, vaikka ovi josta me vanhemmat poistuimme, oli saanut Pyryn surkuisaksi useita kertoja. Tyhmä ovi. :D

Siel oli sit yks valokuvajaa, ni se otti meistä
tällaisen kuvan!:)

 Ollaan vietelty toisiksi viimeistä lomaviikkoa kotona, kyläillen ja vieraita vastaaottaen. Mukavasti on mennyt ja lämpöäkin on riittänyt joka päivä sen 20 astetta. Tästä viikosta on tulossa paljon lämpimämpi, mikä on loistavaa, sillä tämän viikon jälkeen palataankin arkeen. Arkeen palaaminen tuntuu tällä hetkellä oikein hyvältä! Johan sitä on pari kuukautta lomailtu! Tällä jaksaa tulevan talven yli ja koulun käydä loppuun kunnialla.

Nyt alan siivoilemaan. Pyry ja I on Vaarin kanssa ulkoilemassa. Huomenna tulee yökyläläisiä. Keskiviikkona on Pyryn sydänlääkäri ja mun kauhujen hammaslääkäri. Keskiviikkona tulee kaverit saunomaan illaksi. Sen jälkeen ei olla viel suunniteltu et mitä tehdään, mutta jotain rentouttavaa on pakko tehdä vielä ennen loman loppua! :)

Lämpöisiä kesäpäiviä jokaiselle toivottelen!

-H-